suikaleita ja teippejä

Niin. Ne käärmeet eivät toimineet. Hätistäessäni tyyppiä kukkasumutin kädessä, sateen jälkeen, liukastuin märällä terassipuulla levänneeseen leluluikertelijaan. Pilkka osui taas omaan nilkkaan. Tilanne oli selkeästi Hauskat kotivideot -ainesta, vaikkei minua naurattanutkaan sillä hetkellä.

Se vesipyssyn korvannut kukkasumutinkaan ei toimi. Tai toimii se sillä hetkellä kuin suihkii sillä, mutta kun käännän selkäni, SE palaa taas.

Teippasin alkuviikosta sellaista mattapintaista pakkausmuovia ikkunaruudun päälle, ajattelin sen kestävän sadetta ja estävän peilailun ulkopuolelta, mikä siis kaiketi on ongelman ydin. Kun tulin töistä kotiin tyyppi jäi taas rysän päältä kiinni: tuttu naputus kuului. Puolet muovista oli riekaleina pitkin lautoja, loput huojui suikaleena tuulessa, vielä kiinni ikkunan kulmassa. Siinä riekaleiden ja suikaleen välissä oli ikkunaa naputtava, paskova fasaani. Ei naurattanut vieläkään.

Pinosin kirjoja ikkunan eteen sisäpuolelle ja laitoin irrotettavat pyörän led valot-vilkkumaan ulospäin suunnattuina, valkoisen ja punaisen valon. Tyyppi tuli siihen diskoomaan, ei ollut moksiskaan. Minä olin.

Tänään sama juttu taas, kun avasin oven ja aloin kiskoa kenkiä jalasta. Kop kop kop, se oli kellon tarkasti paikalla. Jahtasin tyyppiä luudalla. Pesin laudat, pesin ikkunan. Laitoin keskiviikkona digipainosta tilaamani ikkunateipin palasen paikalleen. Pitäisi olla helposti irtoavaa liimaa. Ja olikin. Huomasin, koska aloin laittaa suorakulmiota ensin väärin päin, kuinkas muutenkaan.

No nyt taas odotetaan. Ideat käydät vähiin, jos tämä ei toimi.